tiistai 9. lokakuuta 2012

Rinsessan päiväkirja lokakuu 2012

Hörr hörrr kaikki enemmän ja vähemmän karvaiset lukijani!

Tämä syksy on ollut vallan erikoinen. Olen muuttanut laitumelta talliin, ja saanut uuden poikaystävän. Hänen nimensä on Granit, ja hän on ihQu! Hän on rodultaan lipizza ja todellinen herrasmies, tekee just niinku käsken ja muistaa joka aamu tarhaan mennessä kehua hyvänmuotoista takaosaani ja yölammen tummia sielukkaita silmiäni. Me tullaan oikein hyvin juttuun.

Tuolla uudella tallilla on kaikkia hauskoja kuvioita. Tosi iso pitkä auto menee kentän ohi ja pysähtyy siihen lähelle, jää välillä ihan pidemmäksikin aikaa, ja sieltä tulee ulos ihmisiä. Minua katsomaan! Mami sanoo että se on "bussin kääntöpaikka", mutta minä olen sitä mieltä että ne ihmiset tulevat varta vasten katsomaan kun minä olen kentällä. Esiinnyn niille, kas näin lentää pylly, kas pylly lentää näin... Mami ei arvosta. Pitäisikö kentän viereen tuoda tuoleja, että nämä katsojat voisivat paremmin ihailla minun sulokasta liikehdintääni? Pidän tätä hyvänä ajatuksena vaikka se ei toistaiseksi tunnu saavan laajempaa kannatusta.

Kaikista erikoisin juttu tälle syksylle sattui tuossa männäviikolla. Mami heittäytyi poikkeuksellisen omituiseksi ja lotrasi veden ja shampoon kanssa vaikka pyllyä palelsi lokakuinen viima, häntääkin pestiin monessa ämpärissä ja jouduin nukkumaan pyjama päällä. Luulettekste että olisin nukkunut kakan päällä!? Ei Rinsessat tee semmoista. No okei joskus on käynyt huti ja olen unissani käyttänyt kakkakasaa tyynynä, se lämmitti mukavasti poskea. Mutta seuraavana aamuna siis Mami kampasi minuu hartaasti ja laittoi Taksiin, jonka kanssa ajettiin tosi kauan. Onneksi oli eväitä. Saavuttiin vihdoin vieraaseen paikkaan, jossa oli samannäköisiä hevosia kuin minä! Huutelin niille ja ne vastasi portugaliksi murtaen. Erikoista! Sitten joku kiva täti tuli tekemään mulle kampauksen ja laitettiin kynsilakkaa. Olin hieman ihmeissäni mutta kaikki tuntui sujuvan mukavasti. Mentiin niiden samannäköisten tyttöhevosten kanssa Maneesiin, siellä oli paljon ihmisiä jotka joivat kahvia ja söivät herrrkulliselta tuoksuvaa pullaa. Ja ne otti kuvia, poseerasin. Olen katsonut Huippumalli Haussa ja tiesin et pitää hakea niitä hyviä kulmia ja olla Persoonallinen.

Sitten Mami talutti mut jonkun sedän eteen ja se setä piteli mun paikkoja. Olin hämmentynyt. Sen jälkeen piti kävellä ympäriinsä ja juosta tukka tuutilla, Mami pääsi yllättävän kovaa pienillä jaloillaan (joista toinen oli vielä vähän jotenkin särki) ja tuli ihan kuuma siinä huhkiessa. Sitten otettiin taas kuvia ja räpläsin läpi kaikki ohikulkijat ja niiden taskut. Saldo jäi vähäiseksi. Vanha purkka ja kuminauhoja. Onneksi Mamin taskussa oli sydämenmuotoinen inkiväärihevosnanna. No, sitten mentiin tyttöjen kanssa riviin ja sinne tuli pari poikaakin joita tervehdin kuuluvasti. Kysyin sen toisen pojan puhelinnumeron mahdollista myöhempää käyttöä varten. Sitten se setä joka roplasi mua, tuli tuomaan ison rusetin mun silmään ja kaikki alkoivat hakkaamaan käsiään yhteen. Erikoista.... sen jälkeen sama setä toi vielä kaulahuivin tyyppisen jutun kaulan ympäri, kiitos vaan, ei mua palella, ja taas ne ihmiset lätkivät käsiä yhteen. Mami hihkui suu messingillä ja sanoi että mää oon paras. No DAA, kai mä sen nyt tiedän, kiva että tekin huomasitte!

Minust on lisää kuvia täällä, siellä on niistä muistakin. Vähänkö ollaan söpöinä!

Ei kommentteja: