Helmikuu onkin ollut hassu kuu, olen yrittänyt saada jotain tolkkua tästä Suomen talvesta, onko se aina tällaista?! Siitä tietää että on melko rapsakka keli, kun aamulla kun heräilen ja käyn aamupisulla, se jäätyy ennen kuin osuu maahan, hyi hitsi.
Olen tehnyt empiirisiä tutkimuksia Suomen talvesta, ja siitä miten siitä voi selvitä.
1. Takki.
Suomessa pidetään talvitakkeja. Takki on sellainen peitto, joka köytetään varsan ympärille. Sitten ei ole kylmä. Mami toi minulle tosi paksun takin, ja se on musta ja minusta ihan kaunis. Kelpaa. Tosin, kun se laitettiin ylleni ensimmäistä kertaa, ja oli tosi kylmä, se piti sellaista kaameaa rapinaa ja takajalkojen välissä oli koko ajan joku juttu, seisoin ihan hiiskahtamatta paikoillaan jalat levällään ja odotin että se menis pois. No ei se mennyt! Se-joka-tuo-ruokaa sanoi että ne ovat jalkalenkit ja kuuluvat asiaan. Jaaha. Olen nyt viisaampi. No mutta kuitenkin, takki pitää olla. Odotan innolla minkä värisen kevättakin saan.
2. Talviurheilu
Jotta kaunismuotoiset raajani pysyisivät vetreinä, olen kehitellyt erilaisia talviurheilulajeja. Suosikkini on kyykkäloikka. Kyykkäloikassa otetaan vauhtia, jarrutetaan takajaloilla, niiataan pyllyä maahan ja sitten vaan ponnistetaan ilmaan. Ja toistetaan. Helppoa. Noi muut ei osaa, eikä arvosta. Ihme touhua. Näin se tehdään:
Sitten mä kehitin toisenkin talviurheilulajin, ja se on hiihto.
Hiihtoa varten tarvitaan vesisaavi, joka ensin kaadetaan, ja kaatunut vesi sopivasti jäädyttää kivan hiihtoradan. Sitten laitetaan etujalat saaviin, ja potkitaan villinä vauhtia takajaloilla. Bonuksena hiihtämisestä tulee tosi kova rahina ja meteli, ja nuo muut aboriginaalit näyttävät pelkäävän sitä. Hauskaa.
Vähemmän hauskaa on, että hiihtoväline hajoaa muutaman toiston jälkeen, ja se-joka-tuo-ruokaa on hyvin, hyvin vihainen. Mami toi minulle sellaisen lötkön vadin, jonka kanssa voisi hiihtää, mutta ei se ole yhtään niin kiva.
Sitten on vielä kolmas talviurheilulaji. Se on aitajuoksu.
Mutta tämä on minulta jyrkästi kielletty, joten en kerro siitä enempää.
3. Kaverit
Talvella ei pärjää ilman kavereita. Kenen päällä sitten lepuutettaisiin turpaa? Kenen kanssa voisi yhdessä kölliä pahnoilla? Ketä voisi sitten purra persuksista? Ketä voisi ajaa takaa pysyäkseen lämpimänä? Kaverit on pop.
4. Ruoka
Talvella nälättää jotenkin tosi paljon enemmän. Metallinen juttu on aina ihan täynnä ruokaa, mutta mitäs jos se loppuukin? Varmuuden vuoksi en anna kenenkään muun syödä silloin kun itse syön. Minäminä. Minulle. Minä otan. No sen mustan annan tulla viereen syömään, että voin välillä pyyhkiä turpani sen selkään. Siisti pitää olla kuitenkin.
Räps räps,
Rinsessa
Kuvat: nti K ja nti O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti